Miksi uin vastavirtaan?
Kivun ja hyväksymisen kautta, voikin syntyä jotakin uutta, hyvää ja kaunista.
Kävin tässä taannoin uimassa ja mietin, miksi uiminen tuntui niin raskaalta, kunnes ymmärsin, että olin uinut koko ajan vastavirtaan. Kun jatkoin uimista virran suuntaan, uiminen tuntui kevyemmältä ja sainkin vain nauttia virran antamasta tasaisesta menosta. Siinä minä sain kellua virran mukana, kevyesti ilman taistelua virtaa vastaan, nauttien virran antamasta vauhdista ja kevyestä olosta.
Ajatuksiini tuli miten tätä voisi verrata elämään ja elämän tuomiin vastoinkäymisiin. Mietin omaa elämääni ja sitä, miten monta kertaa olen taistellut elämässäni sen tuomia vastoinkäymisiä vastaan menemällä vastavirtaa kohti ja se on tehnyt elämästä vieläkin haastavampaa. Syynä on ollut se, etten joko ole halunnut hyväksyä elämän realiteetteja tai sitten olen halunnut väkisin runnoa jonkun asian läpi ja lopulta olenkin huomannut, että se itseasiassa toikin vain pelkkiä vaikeuksia lisää elämääni. Lopulta joudun nielemään ylpeyteni ja myöntämään, että olisi pitänytkin mennä toiseen suuntaan ja hyväksyä se, ettei aina voi tehdä niin kuin itse haluaisi.
Erityisesti vaikeiden asioiden tai päätösten suhteen, on vaikea irrottaa ohjaksista ja antaa elämän virran vain viedä mukanaan. Koska tiedät, mihin se virta voi johtaa, sinua voi tulla sattumaan ja joudut kohtaamaan asioita mitkä tuntuvat pahalta. Silti haluat uskoa ja luottaa siihen, että virta kantaa ja vie sinua mukanasi. Samalla johdattaen oikeaan suuntaan ja olosi on kaikesta huolimatta kevyt, koska tiedät että olet hyväksynyt lopulta sen, että kaikkia asioita ei pysty eikä voi muuttaa, ja joskus se, että päästät irti ja hyväksyt asian, onkin oikea suunta eteenpäin. Kivun ja hyväksymisen kautta, voikin syntyä jotakin uutta, hyvää ja kaunista ❤️
On myös tilanteita ja hetkiä, milloin vastavirtaan uiminen ja meneminen on tärkeää. Sitäkään ei pidä unohtaa, on tärkeää taistella omien arvojen, näkemysten ja asioiden puolesta ja niiden eteen on joskus mentävä vastavirtaa kohti. Mutta silloin kun on uinut liian kauan vastavirtaan ja huomaa, ettei se johda mihinkään, on hyvä pysähtyä ja miettiä, olisiko kuitenkin parempi luovuttaa ja antaa vain virran viedä oikeaan suuntaan ja antaa myös itselleen luvan levätä ja hyväksyä että kaikkia asioita ei pysty muuttamaan, vaikka kuinka haluaisi.
Elämä on itsessään hieno kokemus ja matka, jota kulkemalla voi oppia, kasvaa sekä vahvistua ❤️ Elämä tuo mukanaan monia oppimiskokemuksia ja ne myös muokkaavat meitä ihmisinä. Kaikesta kokemastamme voimme myös saada uusia näkökulmia elämään, lisää ymmärrystä toisia kohtaan, lisää armollisuutta itseämme kohtaan ja ennen kaikkea luottamusta siihen, että kaikesta voi selvitä ❤️
Joskus eteen voi tulla tilanteita, kun tuntuu siltä, että ei enää jaksa. Toivottomuus ottaa niin suuren vallan elämässä, ettei jaksa enää taistella, ei ole uskoa tai luottamusta siihen, että tästä selvitään ja ainoa pääsy kaikesta on luovuttaminen. Silloin on tärkeää, ettet jää yksin niiden ajatusten kanssa, koska aina on toivoa. Puhu ajatuksistasi silloin jollekin läheiselle, ystävälle, työkaverille tai ammattilaiselle. Ole rohkea ja hae apua. Yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa voi löytää toivon ja suunnan taas elämään. Asioista ääneen puhuminen jo helpottaa monesti.
Ja kun on taas löytänyt syyn jatkaa, on helpompi taas antaa virran kuljettaa mukanaan elämässä, vaikka se virta olisikin edelleen täynnä haasteita. Mutta niistä selvitään, yhdessä ja luottamalla siihen, että lopulta elämä kuitenkin kantaa ❤️
Ps. Sinä tulet selviämään, kaikesta huolimatta ❤️
