Pilvet ovat vain läpikulkumatkalla
Joskus tarvitsemme siihen muita ihmisiä, että selviämme, tarvitsemme ihmisiä, jotka auttavat näkemään niiden pilvien lävitse ja niitä, jotka puhaltavat pilvet pois edestämme.
Katselin taivasta ja se näytti pilviseltä. Pilvien takaa näkyi kuitenkin pieniä pilkahduksia sinisestä taivaasta ja myös pieni pilkahdus auringosta. Jälleen aloin pohtia elämää ja sen kulkua.
Elämäämme voi välillä tulla pilviä, mitkä peittävät näkymän suunnalta mihin olimme menossa. Yhtäkkiä se seesteisyys ja auringon tuoma lämpö ovat poissa. Tilalle on tullut harmaus ja tietynlainen synkkyys. Ilo alkaa hälvetä ja tilalle tulee alakulo ja ehkä jopa masennus. Mikään ei enää huvita, eikä mikään tunnu enää miltään. Pilvien tuoman sumun vuoksi voi olla vaikea nähdä elämän muita asioita, on vaikea lähteä eteenpäin, kun ei näe mihin suuntaan tulisi kulkea. Silloin voi valita jäädä paikoilleen makaamaan ja tyytyä omaan kohtaloonsa tai odottaa että kenties ne pilvet vielä väistyvät ja voin sen jälkeen taas jatkaa matkaa ja nähdä paremmin.
Joskus pilvet voivat alkaa muodostaa elämässämme myrskyä, joko pientä tai suurta myrskyä. Myrsky voi olla todella tuhoisa, se voi viedä elämästämme kaiken mennessään. Miten tällaisen myrskyn jälkeen voi enää jatkaa?
Oli kyse sitten pienistä pilvistä elämässämme mitkä haittaavat tai hidastavat elämäämme, tai suurista myrskyistä elämässämme. Tärkeintä on se, miten annamme niiden vaikuttaa meihin ja mitä teemme niiden jälkeen ja miten me selviydymme niiden tuomista haasteista. Valitsemmeko jäädä pilvien taakse ja odottaa kunnes pilvet leijailevat pois, vai uskaltaisimmeko kuitenkin jatkaa matkaa siitä huolimatta, että pilvet peittävät välillä näkökenttämme. Sillä jos jatkamme matkaa siitä huolimatta, voi nähdä että pilvien välissä paistaakin myös se aurinko ja sininen avoin taivas näkyy. Vai annammeko myrskyn repiä elämämme palasiksi, vai haluammeko näyttää myrskylle, ettei se pystynytkään meitä kaatamaan.
Aina se ei ole niin yksinkertaista ja helppoa ja voi viedä pitkänkin ajan, että pääsemme taas jaloillemme ja toivumme myrskyn tuomasta tuhosta elämässämme. Tärkeintä on se, ettet luovuta, vaan jaksaisit kaikista esteistä huolimatta jatkaa matkaa ja taistelua täällä kaikkien haasteiden keskellä.
Joskus tarvitsemme siihen muita ihmisiä, että selviämme, tarvitsemme ihmisiä, jotka auttavat näkemään niiden pilvien lävitse ja niitä, jotka puhaltavat pilvet pois edestämme. Myös myrskyn jälkeen tarvitsemme toisia auttamaan selviämään myrskyn tuomista tuhoista. Muiden avulla myrskyn tuomasta tuhosta on helpompi selvitä, vaikka se veisi siltikin aikaa.
P.s. Älä jää yksin 💓
